HISTORIA: Idiootti

Kari: Arvostelut oli hyviä, Sella soi radiossa todella paljon ja Lauantaikin jonkun verran. Levy ei siis mennyt ihan täysin munilleen. Mutta kyllä jossain varmaan oltiin aika helvetin pettyneitä, kun kritiikki ja radiosuosio ei heijastunut myyntiin yhtään.

Romuna muistutti monella tapaa rokkibändin ensimmäistä levyä. Siihen oli kasautunut materiaalia vuosien varrelta, ja se haparoi välillä pahastikin, koska porukalla ei kertakaikkiaan ollut kokemusta siitä, miten asiat tulisi hoitaa.

Romuna-albumin suurin arvo on sen sympaattisessa rosoisuudessa, jota voi toki pitää myös harrastelijamaisuutena. Kyseessä oli välttämätön vaihe, joka tuli käydä läpi, mutta josta piti myös mennä eteenpäin.

Samuli: Toisen levyn tekeminen oli paljon ammattimaisempaa. Sovituksia mietittiin paljon enemmän.

Kari: Vanhoja biisejä ei ollut mukana enää ollenkaan, kaikki levylle tulleet kappaleet työstettiin levyjen välissä. Tai no joo, Laulu nro 7 oli ollut jossain muodossa olemassa jo ensimmäisen levyn aikana, mutta se sovitettiin nyt täysin uusiksi.

Samuli: Salminen oli jonkin verran mukana jo biisien raakatyöstövaiheessa. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen ja toisen levyn välinen aika oli varmaan suurin harppaus tämän orkesterin historiassa.

Toinen levy sai myöhemmin nimekseen Idiootti, ja se tulee pysymään merkkipaaluna Zen Cafén tarinassa. Se nimittäin sisältää erään kappaleen, jota voi jonkin ajan päästä alkaa nimittää suomalaisen rockin klassikoksi. Vielä niin ei kannata tehdä, koska levystä on vasta viitisen vuotta.

Samuli: Muistan kun soitin Ruuskalle uusien biisien demoja neliraiturilta. Siellä oli ainakin Idiootti ja Jättiläinen ja muutamia muita. Ruuska selvästi piti niistä, mutta kysyi sitten, olisiko meillä biisiä, joka olisi aihepiiriltään vähän laajempi. Kaivoin sitten Todella kauniin esiin, johon Ruuska totesi, että tämäpäs nyt jotain. Tässä vaiheessa elettiin ihan alkuvuotta -98.

Todella kauniista ei tullut välittömästi suurta hittiä, mutta sen suosio on kasvanut koko ajan, ja bändi on viime vuosina soittanut sen käytännössä jokaisella keikalla. Mutta vielä levyntekoon palataksemme: vaikka edellisen levyn kanssa oli käynyt köpelösti, levy-yhtiö päätti satsata seuraavaan hieman enemmän resursseja.

Kari: Toiselle levylle saatiin reippaasti enemmän studioaikaa. Kokonainen kuukausi. Kolme viikkoa soitettiin, ja miksaamiseen oli aikaa viikko. Ensimmäiseen levyn verrattuna se tuntui valtavalta. Jotain mainostakin oli, muistaakseni Rumbassa ainakin. Ensimmäisen levyn aikaan ei ollut mitään.

Samuli: Täytyy myös mainita, että tuottaja Salmisen musiikillisesta sivistyksestä oli studiossa erittäin käytännöllistä hyötyä. Todella kaunis -kappaleen ensimmäisen säkeistön bassokuvion lasku on hyvä esimerkki. Mä en löytänyt kitarasta sitä sointua, mikä siihen pitäisi soittaa. Pete oli vähän opetellut ottamaan pianosta sointuja, ja me koetettiin aluksi keskenämme kelata, mikä siihen pitäisi tulla. Mara ratkaisi tällaiset asiat hetkessä. Se sointu on muuten F#-molli.

Samuli Putro ei lyönyt itseään sanoittajana läpi vielä Romuna-albumilla. Teksteissä oli ainesta ja hyviä havaintoja, mutta mitään erityisen kuolematonta ne eivät vielä sisältäneet. Pekka Ruuska kuitenkin näki hänen potentiaalinsa, sillä hän pani kirjoittajan ikään kuin kouluun.

Samuli: Meillä alkoi Ruuskan kanssa vääntö sanoituksista. Se pyysi biisit ja tekstit nähtäväkseen ja esitti sitten niistä kaikenlaisia kysymyksiä. Ihan siltä pohjalta, että onko tämä teksti tai tämä lause minun mielestäni hyvä. Pidettiin tällainen palaveri, ja Ruuska pyysi miettimään niitä asioita, mihin hän oli puuttunut. Kirjoitin tekstejä uusiksi, ja kun me viikon päästä nähtiin, Ruuska sanoi että no niin, nythän tämä näyttää paljon paremmalta, ymmärrätkö miksi? Totta kai ymmärsin, kun olin Ruuskan vinkkien perusteella vähän miettinyt, miten olin asioita käsitellyt. Ei se hiominen siihen loppunut, vaan meillä oli muutama lisäpalaveri, aina viikon välein. Asia eteni tähän malliin, ja se muuttui itse asiassa työskentelytavaksi. Muut kuin Ruuska eivät ole analysoineet tekstejä työstövaiheessa yhtä tarkasti, bändiltä tulee yleensä kommentteja pohjalta "pidän" tai "en pidä".

Pete: Niin, en mä ole ainakaan mistään yksittäisestä lauseesta jäänyt vääntämään. Se menee yleensä niin, että meidän mielestä huonon tuntuiset tekstit vaan jäävät pois. Niistä ei tehdä biisejä.

Ihan joka asiassa Idiootti-levyyn ei muistettu satsata. Se nimittäin julkaistiin toukokuussa. Levyteollisuudessa ja kustannusmaailmassa vallitsee muutama sääntö, jotka on hyvä tietää. Vuoden alussa ei kannata julkaista mitään, koska yleisö on juuri kuluttanut rahansa jouluhumussa. Myöskään keskellä kesää ei kannata julkaista mitään, koska ihmiset eivät ole tiedotusvälineiden äärellä. Parhaita aikoja ovat kevät ja syksy. Toukokuu alkaa olla jo lähellä kesää, mikä tarkoittaa sitä, että levyn julkaiseminen on kannattavaa, mikäli sen tekee iso bändi, joka on lähdössä kesäkiertueelle. Pikkuyhtyeen levy voi sen sijaan jäädä toukokuussa vähälle huomiolle.

Samuli: Me kyllä mietittiin, onko tuokokuu hyvä julkaisuajankohta.

Kari: Kai me päädyttiin ajattelemaan, että siinä on hyvä sauma, kun muuten on niin hiljaista.

Samuli: Me taidettiin helpottaa levy-yhtiön miettimisprosessia sanomalla, että me päästään toukokuun julkaisun jälkeen vielä kesän festareille soittamaan. Eihän se ihan niin mene. Me ollaan sovittu esimerkiksi tämän tulevan kesän festarikeikat jo viime vuoden marraskuussa. Toisen levyn aikaan meillä ei tietenkään ollut vielä niin paljon tietämystä siitä, miten asiat menee.

Pete: Me kuviteltiin, että kyllä me nyt jonnekin päästään.

Samuli: Tulos oli se, että me soitettiin Ruisrockin teltassa, Kouvolan Midnight Party Planetissa ja Seinäjoella Herrasmiesrockissa. Ja joka ikiselle festarille yritettiin. Saldo oli aika huono.

Tiedotusvälineet kyllä huomasivat Idiootin, yleisö ei niinkään. Tässä kohtaa törmätään toiseen levybisneksen perustotuuteen: arvosteluilla ja myyntimenestyksellä ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. On olemassa neljänlaisia levyjä: kehuttuja levyjä jotka myyvät hyvin, kehuttuja levyjä jotka myyvät huonosti, haukuttuja levyjä jotka myyvät hyvin ja haukuttuja levyjä jotka myyvät huonosti. Idiootti kuuluu toiseen ryhmään.

Kari: Tämäkin levy sai useimmissa paikoissa hyvät arvostelut. Kaikki lehdet tuntuivat diggailevan sitä, oli oikein mahtava meininki. Mutta ostajia ei ollut edelleenkään yhtään.

Samuli: Todella kaunis oli ensimmäinen single, Jättiläinen toinen. Todella kaunis soi ihan hyvin, tosin vain Mafiassa, ei missään muualla. Levy ei käynyt lähelläkään listoja.

Zen Café ei ollut tähänkään asti perustanut olemassaoloaan levymyynnille, joten linjaa ei ollut syytä muuttaa parin takaiskun takia. Levy-yhtiössä sen sijaan mietittiin aika vakavasti, kannattaisiko bändille antaa vielä yksi mahdollisuus.